Sain tagauksen cosplayhin liittyvään kyselyyn.
Kolme negatiivista asiaa jotka sinun täytyy kertoa.
"On kuusi asiaa jotka sinun täytyy kertoa. 3 negatiivista ja 3 positiivista, tietysti rehellisesti. Lopuksi tagaat kuusi blogaajaa ja linkkaat blogin alle sen, joka sinut tagasi.
1.Cossi, joka on vähiten suosikkisi ja syy.
2.Huonoin kokemus conissa.
3.Huonoin conisi ja syy.
Kolme postiivista asiaa jotka täytyy kertoa.
Kolme postiivista asiaa jotka täytyy kertoa.
1. Lempicossisi ja syy.
2. Paras kokemus conissa.
3. Paras conisi ja syy."
Negatiiviset:
1. Sanottakoon, etten laske mukaan niitä, joita en ole tehnyt itse. Mietin ensin, että mielestäni huonoin cosplayni on se ensimmäinen, eli OrganisaatioXII!Roxas, mutta en voi oikeasti olla tätä mieltä. Peruukki oli puvussa aivan hyytävän järkyttävä, mutta muuten olen cossiin melko tyytyväinen -- siihen nähden siis, että se oli ensimmäiseni. Ehkä kuitenkin se huonoin on KHII!Sora, joka on tekeleistäni aikajärjestyksessä toinen. Syy tähän sijoitukseen on se, ettei minulla ollut puvussa omaa peruukkia (peruukki oli lainattu), cosplay ei koskaan valmistunut, ja oli tapahtumassa kasassa lähinnä hakaneuloilla. Useat ratkaisut olisin kokeneempana voinut tehdä toisin. Uskallan ehkä antaa kuvat molemmista mainitsemistani puvuista alle.
 | |
| Roxas (vas.) ja Sora (oik.). Soran vierellä mukana Chery ja Piko. Vasen kuva © Wepi (?) Oikea kuva © ? |
2. En kyllä keksi mitään järisyttävän kamalaa kokemusta mistään conista, mitä nyt ehkä saanut perääni jotain epämiellyttäviä hännystelijöitä, jotka eivät tajua millään, ettei seura ehkä ole toivottua. Olen ehkä juuri niin onnekas, että huonoimmaksi con-kokemuksekseni mainittakoon se, että olen ollut koko conin ajan yksin siitä johtuen, että oma porukkani "unohti" olemassaoloni.
3. Tähän voin viitata ylläolevalla. Kyseinen tapahtuma oli Animecon 2009, jonka piti olla kivointa ikinä. Olin aika huonossa henkisessä ja fyysisessä kunnossa tuolloin, henkilökohtaiset ihmissuhdedraamat eivät helpottaneet.
Positiiviset:
1. Enpä ole koskaan ollut täysin tyytyväinen mihinkään pukuuni, sen sijaan olen tasaisesti tyytyväinen useampaan. Ehkä kuitenkin uutuudessaan pidän tällä hetkellä eniten Franista, vaikka se onkin silkkaa tuskaa pitää päällä. Pelkkä meikkaaminen ja pukeminen vie valehtelematta kolme tai neljäkin tuntia, eikä hengittämättömät nahka ja softis auta pätkääkään olemista itse puvussa. Joka tapauksessa olen melko tyytyväinen toteutukseen ja siihen, että olen pukua tehdessä kokenut kehittyväni puvunteossa. Mielestäni puku myös sopii minulle vähintäänkin ihansemiookoosti, siinä kehtaa edes jotenkin olla. Kuva puvusta alla.
 |
| Kuva © Kangaskasa |
2. Olen ehkä juuri niin tylsä, että vastaan ihan yhtä tylsästi. Minulla ei ole mitään maailmaa mullistavaa hienoa mahtavaa con-kokemusta, jonka nostaisin korkeammalle kuin muut. Sen sijaan minulle paras con-kokemus on yksinkertaisesti vain kavereiden kanssa oleminen, hyvän kommentin saaminen omasta puvusta ja ehkä se kuvatuksi tuleminenkin on ihan okei. Minusta on ihanaa, jos pukuni herättää kiinnostusta ja kysymyksiä, joista voi sitten puhua.
3. Paras tapahtuma on toistaiseksi ollut Desucon 2010. Kuten Animeconissa 2009, olin Desuconissakin melko paljon yksin, mutta aivan eri tavalla kuin vuosi aiemmin Animeconissa. Kulutin aikaani infotyöntekijänä ja sain aivan valtavan määrän uusia tuttavuuksia koko conista yleensä. Vietin yöni myös ihan parhaassa seurassa. Tapahtumassa oli aika paljon hienoja pukuja, ja erityisesti yhtä ihkuttelin fanitytön elkein, mitä en ollut tehnyt ihan sairaan pitkään aikaan. Vaikka se saattoikin olla muista rasittavaa, minä toivotin ihkutuksen tarpeen täysin tervetulleeksi. Oli ollut aika kauan siitä, kun viimeksi conissa olisi ollut hyvä olla. Siispä Desucon 2010 saa ykkössijan auttamatta.
Tagaan:
Minut tagasi:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti